Prikka

 Prikka, Foxbarton Kings Fancy, mv, narttu s. 17.9. 2014

Kuva @Salme Mujunen

 
Prikka on ainoa koiristani, jonka tuloa suunnittelin pitkään ja hartaasti, oli aikaa odotella sopivaa ajan kohtaa.

Unelmien pennusta kasvoi rohkea, tasapainoinen ja töihin hyvin keskittyvä tyttö. Prikka on vakavin koira, jonka olen tavannut ja bortsuksi vankkarakenteinen, ei välitä muista koirista eikä ihmisistä. Kuitenkin, jos joku tulee meille niin on kyllä halikoira.  Prikka on todella luotettava koira, ei tarvitse ikinä miettiä, että mitähän tämä tosikko nyt keksii. Lasten kanssa Prikka on upea, ei hätkähdä mitään ja antaa kaiken anteeksi, jotenkin ymmärtää että ipanat ovat syyntakeettomia. Unelma pikku-prikoista kaatui keväällä 2017 kilpirauhasen vajaatoimintaan. Harvinaisen nuorena puhkesi tämä ikävä autoimmuunisairaus, todennäköisesti oireili jo alle kaksivuotiaana, tauti todettiin kaksi ja puolivuotiaana. Prikka oa pennusta asti kävi hitaalla, tykkäsi olla lähellä ja jalan takana, siksi en osannut tautia epäillä aiemmin. 

Prikka 10 v.

Kuva tosiaan kertoo paljon missä mennään Prikan kanssa.

Viime talvena huomasin, että Prikka laahaa jalkojaan kovasti, Aikaistin 10 v. tarkkia kesään, paikallinen eläinlääkäri ei löytänyt mitään hälyttävää kropasta tai verikokokeista. Kesällä huomasin, että koira hyppäsi tokoesteen yli todella surkeasti. Ajattelin, että takapää on kovin heikko, joten jätin hypyt (ja tokonkin) treenaamisen pois. Intopinkeänä Prikka haluaa juoksulenkille, jos mies on lähdössä. Muut koirat ovat jättäneet jossain vaiheessa vapaaehtoisesti juoksulenkin väliin, vaikka pitkilläkin kävelylenkeillä vielä hyvin ovatkin halunneet olla mukana. Toki Prikka on innoissaan, jos saa tehdä jotain juttuja kanssani.

Vanan OCD.n takia varasin ajan Kallion Juhalle Tampereelle. Prikka oli matkaa edeltävänä viikkona alkanut kaluta takajalkaansa, joten ekinokokkoosilääkityksen yhteydessä kysyin Kalliolta, että löytyisikö koirasta jotain näkyvää ongelmaa. Ja kyllä löytyi.

Prikka oli mukana matkaloislääkitystä varten. Samalla vointia kartoitettiin lyhyesti oikean takajalan kalvamisen takia.

Prikalla on kilpirauhasen vajaatoiminta lääkityksellä, viime aikoina liikkuminen on hankaloitunut.

Lyhyessä tarkistuksessa Vanan molempien etujalkojen varvasnivelissä on vaivaa: Nivelet turvottavat ja varpaat ovat

arat jä jäykät. Selkä on lannealueelta hyvin jäykkä ja myös liikkuessa varsin köyry. Takajalat ojentuvat huonosti, vaikka

lonkkien pitäisi olla rakenteellisesti hyVät. Takajalkojen varpaat ovat hiukan laahanneet maahan jo jonkin aikaa, nyt

vasen takajalka on tuntoaistiltaan selvästi yliherkkä. Oikean takajalan kalvaminen on takajalkojen ja selän löydösten

takia todennäköisesti yhteydessä selkäoireeseen. Löydökset viittaavat takajalkojen hermotuksen ongelmiin lanneristiluualueella aivan selän takaosassa. Käytännössä kyse on iskiashermon välityksellä kehittyvästä oireesta, jossa

tyypillistä on takajalkojen liikevirheet, huono ojentuvuus, lihasjäykkyys, kipu ja asentotunnon puutteet.

Prikan selkä, lonkat ja etutassut, tarvittaessa muitakin niveliä kannattaa lähiaikoina röntgenkuvata rauhoituksessa.

Tassujen niveloireet viittaavat joko punkkivälitteisiin infektioihin tai immunologisiin moniniveltulehduksiin

(reumankaltaiset taudit), joihin kannattaa löydösten perusteella suunnitella hoitoa.

Prikalta löytyi tosiaan etutassujen nivelraoista kovasti nivelrikkoa, muu luusto oli hyvässä kunnossa varsinkin ikäisekseen. Takajalan oireilu lienee hermokipua. Kipulääkityksen ja ravinteiden apua testataan.