Vana


Vana, Vayana from Thircans Dream, blue merle tan narttu s. 31.5.2023

Elokuussa 2023 oli aika ottaa uusi pentu, kun Prikka jäi yksin yhdeksän vuotiaana.

Vana on ensimmäisen bortsuni, vuonna 2006 syntyneen Kiilan, siskopuolen lapsenlapsi ja kovasti Kiilan oloinen kiltteydessään ihmisiä ja koiria kohtaan. Hauskasta ja fiksun oloisesta pennusta on kasvanut sosiaalinen ja vauhdikas otus. Hieman on räjähtävä ja lentoon lähtevä otus, onneksi Vana on kuitenkin kuuliainen ja halu tehdä töitä on suuri. Itsehillinnän kanssa saapi tehdä töitä; into vauhdikkaisiin liikkeisiin on niin suuri, että on vaikea pysyä paikoillaan ja ääntäkin saattaa vahingossa päästä. Vana on erittäin sitkeä, etsii aika lailla hamaan tappiin esineitä, jos ei maasta löydy, niin etsii sitten korkeammalta. Jälkeä olemme ehtineet tehdä muutaman kerran jo lupaavalta näyttää. Vana on reaktiivisin koira, mitä minulla on ollut ja antaa heti noottia, kun on epäselvää käskytystä. 

Lonkka- ja selkäkuviin vein Vanan melkein puolitoista vuotiaana lokakuussa 2024. Suureen suureksi yllätykseksi ja pettymykseksi, kuvissa näkyin OCD. Metsossa kuvannut eläinlääkäri totesi kuvia katsellessa, että Vanalla on toinen lonkka huonompi kuin toinen ja että se tulee saamaan OCD diagnoosin vasemmasta olastaan. Ja niinhän siinä kävi. Asiasta enemmän 


Vanan isä, 
Itävallassa syntynyt Sushi asuu Saksassa. Kuva @omistaja Vanessa Walter




Vanan äiti, Neytiri from Thircan's Dream, on Cathrinin oma kasvatti ja ensimmäisen bortsunsa, Cheekyn, Cheeky in blue from the narrow lane, tyttären tytär. Meidän ensimmäinen paperillinen bortsu Kiila oli Cheekyn ensimmäisestä pentueesta. Vanan äidin puolelta, tunnen isoäidin isovanhemmat, jotka tapasin agilitykilpailuissa Saksassa. Koirat (Cheekyn vanhemmat) Ness Of The Racy Kate Vom Beutenhof ja  Jeronimo In Blue Vom Skuddenhof, tekivät minuun hyvän vaikutuksen ja siksi käännyin Steinerien Narrow Lane kennelin puoleen, kun perheessämme oli koiran paikka auki. Heillä ei ollut pentuja mutta käännyttivät kasvattinsa puoleen, jonka ensimmäiset pennut (joukossaan siis meidän Akiila) oli tulollaan. Kuva @Cathrin Ziebart.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Koirat matkassa Itämerellä tyynessä ja tyvessä

Purjehduksemme Itämerellä koirien kanssa oli oikein onnistunut. Pelkäsin ennen matkaa punkkeja, käärmeitä sekä sinilevää. Jälkimmäiseen törm...