Raumassa odoteltiin tuulenpuuskien tyyntymistä pari päivää. Rauma –Säppi (majakkasaari) taival oli alkumatkasta mukavan vauhdikas, kun edettiin sisäreittiä pitkin. Kun loppumatkasta siirryttiin avomerelle ja saimme kiertää Säpin etäältä karien takia, niin vauhdikkuus säilyi mutta olo Kikatellassa oli kuin olisi vuoristoradalla matkustanut. Ehkä olisi pitänyt vielä pidempään odotella Raumassa maininkien tyyntymistä.
Säpin laiturin takana näkyy majakka, jossa noustiin ylös kaikki 131 porrasta.
Näkymät oli huikeat ja kerrankin sai katsoa merikotkan liitelyä ylhäältäpäin.
Länsirannan kalliotasannetta luotsimökin edustalla
Aurinko laski pilveen, yökin oli varsinkin loppuyöstä alkaen pomppuinen.
Uudestakaupungista lähtien riitti tuulivoimapuistoja, tässä väylä meni puiston halki. Ihmeteltiin usein, kun tuulivoimalat seisoi paikallaan, vaikka tuulta olisi kyllä ollut.
Poikettiin matkalla Ouraan lounaan tekoon Seliskariin. Kuva Seliskarin Märkäpäästä.
Lounastauon jälkeen töyssuinen matka jatkui Ouraan, sinne saapuessamme laiturista lähti ilmeisesti kuljetusvene isohkon porukan takaisin mantereelle. Tämänjälkeen olimme kaksistaan Ouraluodoilla. Veneemme takana lahti näytti tältä, oli siinä kiva peruutella ulos laiturista.
Ihana yllätys Ouran yössä, kuu nousi punaisena taivaalle.
Aamulla jatkoimme matkaamme pohjoiseen. Reitin varrelle osui Yttergrundetin majakka. Tännekin oli kovin karinen reitti, toisin kuin Säpissä, täällä oli kuitenkin merkitty väylä selvästi reimarein, missä piti merikartan ja satamaoppaan neuvojen mukaan kiertää karikot. Yttergrundetilla oli yllätyksemme säpinää, Majakkaseuran vuosipäivän vietto oli meneillään. Iloksemme saimme ostaa kuumaa makkaraa ja pullakahvit, näillä eväillä jaksoi hyvin jatkaa eteenpäin.
Yttergrundetin huussi
Tätä aukkoa kaislikossa ei ollut kovinkaan helppoa erottaa Yttergrundetiin mennessä, onneksi yhteysalukset vuosipäivän viettoon kulkivat tiheästi ja näyttivät meille reitin.
Kävelyllä Yttergrundetin kallioilla ja kivillä
Seuraava stoppi oli illalla Kiilissä, jossa ehdimme tutustua kotiseutumuseoon.
Yövyimme Kiilin vierasvenesatamassa, ainoana veneenä. Sataman palvelut ostettiin Mobilepayn kautta. Vessa oli parin sadan metrin päässä leirintäalueella. Lämmintä vettä ei ollut tarjolla, enkä löytänyt astianpesuunkaan mitään tiloja.
Vene keinui aallokossa ja meno tuntui kuin olisi vuoristoradassa useampana päivänä. Vana oksensi yhtenä päivänä, kun oli suljettuna nukkumaloosiin. Tämän jälkeen pidimme ovea auki tai raollaan, ehkä raitis ilma auttoi pahoinvointiin. Tässä siis mainingit jo ok. ja "koiraovi" auki ihan vaan varmuuden vuoksi matkalla seuraavaan etappiin.
Kristiinankaupunkiin saavuimme erittäin kauniiden mutta hylättyjen rakennusten ohi. Aallokkoa riitti vielä Kristiinankaupungin lahden suulle asti. Satama pitkän lahden päässä oli jo tuulelta suojassa. Ehdimme tehdä pitkän kaupunkikävelyn koirien kanssa. Satama oli ihan keskustan tuntumassa muttei samalla lailla ollut rantaravintoloiden vierustama kuin mitä etelämmässä usein oli ollut. Söimme hyvin ja nukuimme hyvin, kun Kikatellakaan ei pyörinyt tai kolissut aaltojen takia.
Kissanpiiskajan katu, Suomen kolmanneksi kapein katu ja kapein kaksisuuntainen katu.
Kristiinankaupungin koulut rakennuttu 1900-luvun alussa ja loppupuolella. Tulee ikävä vanhoja hyviä aikoja.
Tämä on ainoa kuva Kristiinankaupungin vierasvenesatamasta. Meitä oli kolme venettä. Vanan takana oleva paatti oli Ahvenanmaalta ja kuulemma 20 tunnin ajamisella pääsee takaisin kotiin. Meidän toisella puolella oli purjevene, joka oli tullut Ruotsin puolelta ja nyt jatkamme molemmat Vaasan suuntaan.
Saavuimme maanantai-iltana Kaskisiin, Suomen pienimpään kaupunkiin. Niin kauniita ja hyvin hoidettuja taloja pieni kesäinen kaupunki pullollaan. Ikävä kyllä täälläkin tulee ikävä entisiä aikoja, jo sellutehtaan jäljiltä asukasluku on vähentynyt kolmasosan, ei kauniissa taloissa ole enää kohta asukkaita, sama olo tuli Kristiinankaupungissa. Mutta täällä sai sentään satamapalveluja livenä. Sain avaimen käteen ja suihkut, vessat, astianpesutilat, pyykinpesukoneet ja saunat käytettävissä ihan veneen vieressä. Ihan luxusta, ja hintakin pienimmästä päästä!
Nyt on tuhat kilometriä purjehdittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti