Itämerellä, Ruotsin rannikkoa koluten

Pientä muistelua meidän purjehdusmatkasta kesä- ja elokuussa

Suomen puolelta mukavina positiivisena kokemuksena jäi mieleen Kemi, aivan ihana kesäkaupunki, satamasta lyhyt matka kaikkialle. Sääkin oli meille suosiollinen, aurinko paistoi ja oli vihdoin lämmintä. Kemin museo ja siellä ollut taidenäyttely oli hienoimpia mitä olen nähnyt. 
Kemistä poikkesimme melkeinpä Ruotsin rajalla olevaan karun  kauniiseen Selkäsarven saareen, Eedoton perämeren helmi! Laituri suojaisessa lahdessa ja nyt siellä oli vain yksi vene meidän lisäksi. Tosin illalla tuli parikin veneellistä saunomaan Ruotsin puolelta. Laiturinaapurimme kertoi, että satama saattaa olla kesällä täynnä, veneet kiinni toisissaan laiturista rantaan asti.

Ruotsi ja sen satamat polkuineen ja ihmisineen oli todella positiivinen tuttavuus. Polut oli hyvin merkitty ja melkeinpä joka satamasta lähti hyvin merkityt polut. Iso  apu oli Ruotsin Min Karta, My map sovellus, pystyi valitsemaan mielenkiintoiset reitit, varsinkin välipäivinä, kun odottelimme joko tuulta tai sen laantumista.
Kävimme paljon pienissä kylien ylläpitämissä satamissa, joissa useimmiten oli tilaa yhdestä kolmeen veneelle. Varustetaso vaihteli pelkästä huussista suihkuun ja/tai saunaan sekä sähköön. Koska purjehdimme sesongin ulkopuolella, siis kesä- ja elokuussa, niin tilaa oli aina, useimmiten Kikatella oli laiturin ainoa vene. Jouduimme sekä Suomen (Tornio) ja Ruotsin (Renö) puolella myös kokemaan laiturin puuttumisen matkamme alkupuolella kesäkuun alussa.
Ruotsin satamamaksut oli 12 kruunusta (pienet kylä satamat) 35 kruunuun (pari isompaa satamaa), edullista siis. 

Alkumatkasta sää, mainingit ja tuuli eivät meitä suosineet. Onneksi loppumatkasta meillä oli mitä mainioimmat tuulet ja matka edistyi jouhevasti. 1660 km tuli matkaa taitettua Oulusta rannikkoa seuraten Ruotsin rannikolle ja rannikkoa alas Öregrundiin ja siitä  Ahvenanmaan ja Turun saariston kautta Raisioon. 

Muun muassa Kemissä laituri oli hiukan korkealla pienelle veneelle.

Pohjois-Ruotsin ensimmäisten kohteiden joukossa oli Hindersö, (Luleå) kuva laiturilta ilta-auringossa. 

Renön (Kalix) laiturin tynkä, onneksi on kekseliäs ja lannistumaton kippari!

Laiturin tynkään pääsi kiinnittymään jollan ja koirarampin (autoramppi) avulla.

Sandö, iso saari Luleån eteläpuolella,  rantakahvila, iso laituri ja hienoa dyyniä kilometrikaupalla, ihan kuin Tanskassa. Luleån saaristo muutenkin on hieno ja visiitin arvoinen, ja lauttayhteydet toimi.

Stenskär, yksi hienoimpia ja erikoisimpia saaria, kävimme vain lounaalla, 

pitkulaisen kapean saaren profiilia alhaalta ylöspäin.

Stenskär: luonnon pengertämää rantaa ylhäältä alaspäin,

Jääkauden jälkiä, kivijonoja ja -peltoja, näimme koko rannikkopurjehduksen ajan. 

Rönnskär, vanha luotsiasema

Ruotsalaiset huussit, niille ei voi pisteitä antaa, kuivikkeita ei siellä käytetä, joskus haju levisi matkojen päähän. Jos tyhjennystä ollut suoritettu ajallaan, niin ... yök! Kuvassa Rönnskärin puucee. Huussin vieressä yksi matkan upeista saunoista. Onneksi aika usein puuceet olivatkin vain naamioituja vesivessoja.

Bjuröklubbin (Skellefteå) upealla neitsytpolulla riitti maisemaa rehevistä niityistä karuihin kallioihin.

Bjuröklubbin majakka ja sen lähellä oleva kahvila, juhannuksena olimme varautuneet, että on ruuhkaa. Eipä ollut, satamassa vain yksi vene meidän lisäksi. Mutta matkailijoita oli kyllä muuten.

Nämä Ruotsin rannikon melojat teki pitkät päivämatkat  meloen. Tuuli kuljetti meitä keskimäärin 35 km/päivä, heidän päivittäinen melonta-aikansa oli hurja verrattuna meidän keskimäärin viiden tunnin matkan taittoon.  Melojat lähdössä vastakkaiseen suuntaan Kallvikistä kuin me. Tässä vaiheessa heillä oli päivä 50 menossa ja kahdeksan päivää myöhemmin olivat perillä Haaparannassa.

Kallvikenistä pyöräilin kauppoihin Lövangeriin muutaman kilometrin päähän.. Eritasoisia pyöriä on tarjolla melkeinpä joka satamassa, suurin osa ilmaiseksi.

Ratan, satama, jolla pitkä historia, kuvassa sataman hyvät ja siistit huoltotilat. 

Järrnesklubb, Nordmaling (Västerbotten) satama, joka tarjosi sekä ravintolan terasseineen, että hienot polut karussa maastossa.

Höga kusten, Örnsködvikistä Härnösandiin, oli retkemme pääkohde Ruotsissa. Höga Kustenin saariin oli tiheät lauttayhteydet ja retkeilymajoitus tai vuokramökit näyttivät olevan kovassa käytössä. Trysundassa, Ruotsin kauneimmassa saaressa,  nautimme poluista, jotka kulki rannoilla, välillä vaativillakin kivikkopoluilla ja metsissä. 

Mjältön, Ruotsin korkein saari, kiivettävää ja upeita kallioita ja näköaloja siis täälläkin.

Tärnettholmarnasta pääsimme näppärästi  Slåttdalskrevanille, iltapäivä näytti olevan suosittu aika kiivetä kallion huipule, jotta näkisi rotkon.

Bönhamn, täälläkin vietimme välipäivän ja talsimme upeissa maisemissa pitkän lenkin erittäin vaihtelevassa maastossa, tässä maisemaa Hirvivuorelta.

Mellanfjärdissä satama oli tämän idyllin keskellä ja ravintolan vieressä. Täällä ihailimme sekä auringonpimennystä että perseidejä.

Kusökalv, pieni kivikkoinen saari, matkamme loppupuolella Ruotsissa. Pitkulainen niemi oli kokonaan kiven murikkaa. Jotkut ovat nähneet vaivaa ja reunustaneet keskelle kivikkoa polun. Tämä taisi olla niitä harvoja saaria, joihin ei ollut pääsyä ilman omaa venettä. 

Öregrund, vietimme kolme päivää tässä kauniissa vanhan ajan kaupungissa odottaen myrskypuuskien laantumista ja toivoen hyvää säätä meren ylitykseen.

Kallioparkissa tuli käytyä oletettua vähemmän, tässä lounastauolla yhdellä Ruotsin itäisistä saarista ennen merenlahden ylitystä Suomen puolelle.

 

Enskär, Ahvenanmaa, hyvät tuulet suosi meitä. Ruotsista vain 7 ja puoli tuntia purjehdusta meidän pikku paatilla. Kuvassa Suomen läntisin juhannustanko. Juhannuksena juhannustangon ympäri kierretään laulamalla "pienet sammakot". Ihan en tätä varmalla uskonut, kun yksi juhannus tyttäreni mökillä teimme pienen juhannustangon ja kuljimme ympäri ja lauloimme pienet sammakot. Tällä reissulla varmistin, ettei vävy meitä vedättänyt. 

Maisemat Marianhaminan sataman yläpuolelta, kaunis iso satama, tyylikkäästi rakennetut huolto ja toimintarakennukset kalastajakylä tyyliin.

Rödhamn, 20 km päässä Marianhaminasta, Ahvenanmaan pursiseuran kalliosaari, laituripaikkoja kymmenittäin kalliota reunustavalla laiturilla.

Seilissä vietimme viimeisen yön Itämeren kierroksellamme.

Heräsimme pääskysten viserrykseen viimeisenä purjehduspäivänämme ja tulivat vielä joukolla ilahduttamaan aamiaistamme visertämällä reilingillä.

IItämeri-purjehdus 2026 

31.5. Oulu - Kiviniemi - Röyttä
2.6. Röyttä - Vatunginnokka
3.6. Vatunginnokka - Kemi
5.6. Kemi - Selkäsarvi
6.6. Selkäsarvi -Tornio, Puotikari

7.6. Tornio - Haparandahamn - Seskarö, Leppäniemikajen
8.6 Seskarö - Renskär
9.6 Renskär - Hindersön, Björkogärdsvägen
10.6 Hindersö, Björkogärdsvägen - Hindersön Ostisundet
11.6 Hindersön Ostisundet – Sandö - Luleå
13.6. Luleå - Antnäs -Börtskär - Renö

15.6 Renö - Stensär - Pite-Rönnsär
16.6. Pite-Rönnsär - Furuögrund
17.6 Furuögrund - Kurjoviken (Skellefteå)
18.6. Kurjoviken (Skellefteå) - Bjuröklubb
19.6. Bjuröklubb - Kallviken
21.6 Kallviken - Gumbodahamn
22.6 Gumbodahamn - Ratan
23.6 Ratan - Holmö
25.6. Holmö - Holmsund (Umeå)
_____________

25.7 vasalinella Umeåån
_________________

27.7 Umeå - Norrbyskär
28.7 Norrbyskär - Järnäsklubb
29.7 Järnäsklubb - Husum
30.7. Husum - Skeppsmalen
31.7 Skeppsmalen - Trysunda
2.8 Trysunda - Balesviken/Balesudden - Köpmanholmen

3.8. Köpmanholmen - Mjältön
4.8 Mjältön - Tärnettholmarna (Slåttdalskrevan 7 m leveä, 200 m pitkä 30 m syvä) - Ulvön
6.8. Ulvön - Bönhamn
7.8. Bönhamn - Lövviken
8.8. Lövviken - Härnösand
10.8 Härnösand - Söråkersviken

12.8 Söråkersviken - Lörudden -Mellanfjärden
13.8 Mellanfjärden - Stocka
16.8. Stocka - Agön
17.8 Agön - klacksöarna - Axmal bruk
18.8 Axmal bruk - Kusökalv
19.8 Kusökalv - Norrsundet

20.9. Norrsundet - Huseliihare (Gävle)
21.9. Huseliihare - Sikhjälm
22.9 Sikhjälm - Öregrund

26.9 Öregrund - Vassarön - Enskär
27.9 Enskär - Marianhamina
28.9. Marianhamina - Rödhamn
29. Rödhamn - Degerby - Kumlinge
30.9 Kumlinge - Lappo - Iniö
31..8. Iniö - Seili
1.9 Seili - Raisio

Yhteensä 1660 km
67 yötä veneessä

48 purjehduspäivää

keskimäärin etenimme  7 km tunnissa, 35 km päivässä